tiistai 1. syyskuuta 2015

Kaksivuotias Väinö


Pieni ihmettelijämme. Tutkii kiinnostuneena kaikkea ruuveja ja muttereita, kuuntelee lumoutuneena kuinka suihkun vesi valuu viemäriin eikä saa kyllikseen traktoreista tai suklaamunista. Rakastaa Viltti-kissaa ja osaa huutaa muka-vihaisena että "kakki!", jos kissa pääsee mummolassa karkaamaan pihalle. Syyttää kaikesta sotkusta aina pappaa ja osaa näpäyttää vihaista äitiä tai iskää katsomalla liioitellun tuimasti takaisin. 

Ei voi sietää tuoretta tomaattia tai mitään vihreää sellaisenaan, mutta rakastaa vihrersmoothieta. On herätessään hyväntuulisempi kuin vanhempansa yhteensä. Oppi hiljattain yhdistämään kaksi sanaa lauseeksi ja puhuu niitä myös unissaan. Rakastaa kömpiä äidin ja iskän väliin nukkumaan aamuyöstä. Halittelee ja pusuttelee, juoksee karkuun kun pitäisi rasvata tai vaihtaa vaippa. On innoissaan hakemassa kaverina postia tai viemässä roskia. Tykkää antaa naapurin mummolle kiviä.
Suuttuessaan osaa hienosti heittäytyä lattialle pitkin pituuttaan ja huutaa isosti. Välillä myös puree ja nipistää, mutta osaa myös silittää.

Rakastaa pitää isänsä ylisuuria takkeja sisällä ja kulkea ne päällä edestakaisin. Tietää, että mummulla on punaiset korkokengät ja haluaa laittaa ne jalkaansa sekä kokeilla tipsuttaa huojuvasti eteenpäin. Syö mieluiten kalaa, suklaamunia, soppaa, perunaa ja raejuustoa sekä Herra Hakkaraisen pastilleja tai vaihtoehtoisesti Katti Matikaisia. Osaa ottaa sormikoukulla kuusi pastillia kerralla ja tunkea ne salamannopeasti suuhunsa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti