torstai 12.11.
20.00 Jooga loppuu, pää on kevyttä pöpperöä. Matto rullalle ja kotimatkalle. Ulkona tihuttaa pientä vesisadetta. En halua avata radiota, hiljaisuus on hyvä.
20.20 Kotona, yritän hiipiä hiljaa etuovesta, mutta turhaan hipsin, Väinö ei vielä nuku.
21.00 Rakennan sohvalle pesän ja syön pari riviä mustikkasuklaata. Katsotaan Modernia perhettä, mietin, että sekopäämeininki on lohdullisen tuttua.
22.30 Iltatoimia
23.00 Sängyssä. Luen vielä hetken Kotivinkin joulunumeroa ja haaveilen upeasti kuvatuista suklaaleivonnaisista. Väinön huoneesta kuuluu kitinää, Jukka on vielä hereillä ja hoitaa homman.
perjantai 13.11
02.00 Herätys nro 1.
03.00 Herätys nro 2. ja armottoman väsynyttä tiuskintaa molemmin puolin. Väinö ei meinaa nukahtaa enää uudestaan. Rasvaillaan Vääppyä.
04.00 Ipanainen kiipustaa meidän väliin, haluaa "äitin kaikkuun". Lapsi nukkuu, äiti ei. Siltikin, nukkuvan lapsen tuoksu on maailman paras. Pienet kintut omiani vasten saa hymyn huulille vaikka väsyttääkin.
07.00 Kello soi. Koulupäivä! Hivuttaudun sängystä kuin ninja, laitan omalle paikalleni Väinön viereen tyynyjä äidin korvikkeeksi sekä estämään mahdollisen mulahduksen sängystä lattialle. Olo on krapulainen, ilman tippaakaan punkkua. Peilistä katsoo panda, silmäpussit on kaivettu kaivurilla. Aamu on ihana oma hetki. Kun hipsuttelee villasukat jalassa keittämään teetä ihan rauhassa, eikä niin välitä sytytellä valoja päälle. Tunnelmavalot riittävät.
07.30 Aamupalaksi marjasmoothieta ja vihreää teetä.
8.00 Autolla kouluun, ehdin hyvin tunnin alkuun. Matka kestää ruuhkasta riippuen viidestä minuutista melkein varttiin.
8.15-11 Sosiaalityö & monikulttuuriset ryhmät. Ryhmätyötä, kehitettävänä uusi vapaaehtoistyön innovaatio monikulttuurisille ryhmille. Syön kolme mandariinia välipalaksi. Tauolla naureskellaan kaverin kanssa huonosti nukutuille öille ja öisille tappeluille vanhempien kesken. Vertaistuki on kyllä korvaamatonta! Kaikki ryhmät ovat nopeasti valmiita, joten kotiin päästään reilusti ennen virallista tunnin päättymisaikaa. Yhdeltätoista olen jo kotona.
11.15 Riisipuuron keittoa, pojat lähtivät ulos keräämään haravoidut lehdet jätesäkkeihin. Luen Ilkan ja juon teetä. Laitan pyykkejä, pakkaan reissua varten ja siivoilen muutenkin.
12.00 Nälkäinen poika kyllästyy pihahommiin aivan täysin, nälkäkiukku on ilmeinen. Syödään riisipuuroa ja yritetään olla paremmalla mielellä kumpikin.
13.30 Puhutellaan naapurin mummelia ja sitten startataan kohti Toholampia. Matka kestää pari tuntia, tällä kertaa siitä 1,5h kuunnellaan kiukkuavaa ja yliväsynyttä lasta. Nukutut päiväunet: 0 minuuttia, Äidin stressitaso: 110%. Yleensä ajomatkan suunnittelu päiväuniaikaan toimii, mutta ei tänään.
15.30 Perillä! Painun suoraan päikkäreille aviomiehen komennosta.
17.30 Heräilen, syön, juon teetä. Appivanhemmat suuntaavat joulukonserttiin. Leikitään ja puhellaan, että huomenna päiväunet on nukuttava.
18.30 Iltapuuro, iltapunkka, iltarasvaukset.
19.40 Jukka vie yliväsyneen pojan hampaide pesun kautta nukkumaan mummun ja pappan huoneeseen siirrettyyn sänkyyn. Tulevalle yölle annettu lupaus kunon yöunista!
20.00 Jukka painuu reeneihin vähän myöhässä jättäen kotiin kiitollisen, mutta rättiväsyneen vaimon. Ei tarvitse epäillä tärkeysjärjestystä, se on hyvä tunne se.
Huhhh! Ai mikä perjantai 13.?
Oli päivässä hyvääkin:
- aamu omassa rauhassa
- kerkesin lukea lehden
- vertaistuki
- päikkärit
- mummun ja pappan Väinö-kaappaus yöksi
- Jukan nappaama nukutusvuoro
- Niin turvallinen olo, että voi kiukutellakin.
- Luotto siihen, että tulee iloisempi päivä
