- Taisi pimeys sittenkin ottaa niskalenkin, vaikka aikani räpistelin vastaan. Unentarve loputon, kaikki vähän möngertää ja pihavalotkin syttyvät jo kahden aikaan. Koska pimeys.
- Eilen ajattelin, että loppuviikoksi on hyvinkin tarjottavia vieraille. Nyt tilanne on se, että lakritsimantelit on syöty ja fudge epäonnistui (!). Jospa jälkimmäine muuntautuisi itsestään pyörittelemällä tryffeleiksi ja jääkaapissa makaavasta lohesta joku leipoisi piirakan.
- Kun päätin ryhtyä toden teolla hommiin kotiin asettumisen jälkeen (kevyet neljä päivää siihen meni), stressi muuttui mahanpohjaan. Ja eilen vielä toivoin jotain tekemistä! Hah ja pyh.
- Lainasin kirjastosta Jääkansan tarinoita, ihanin kirjasarja ikinä. Ajattelin säästää jouluksi. Eilen sain luettua ensimmäisen, pitää varmaan käydä hakemassa niitä lisää.
- Eilinen päivä oli uhmaikäiselle raskas, mutta vanhemmille ehkä vielä raskaampi. Kumminsa totesi, että onpa hyvä, ettei päästä teitä liian helpolla. Siitä ei ole kyllä epäilystäkään, ei varmasti päästä.
- Pitäisi joogata. Mikään ei ole tehokkaampi tapa saada pään surinaa kuriin ja hymyä huulille sekä rentoutta läppärin jumittamiin hartioihin.
- Kirjaston lehtiosastolla vierailusta on aivan liian kauan. Samoin siitä, kun avasin koneelta tiedoston, joka on nimetty opinnäytetyöksi. Ehkä huomenna.