Lokakuussa aloitin loppuvuoden lakon koskien vaateostoja. Kuinkas sujui?
No, hyvin. Mutta ei täydellisesti. Ajanjakson ansioiksi mainittakoon oman jo olemassaolevan vaatekaapin tehokas käyttö. Lukuisten pakkaamisten ja laukkujen purkamisten seurauksena vaatekaapin ehdottomat lempparitkin hahmottuivat ja tämän myötä virheostojen tekeminenkin tulevaisuudessa katoaa toivottavasti kokonaan.
Kävin myös lakon aikana läpi jokaisen vaatekappaleeni Marie Kondon menetelmällä. Tuottaako tämä minulle iloa vai ei? Helppoa, mutta samalla äärimmäisen haastavaa. Kuinka vaikeaa onkaan luopua siitä paidasta, joka on kuin uusi, mutta saa minut tuntemaan itseni kymmenen vuotta vanhemmalta kuin olen? Tulipahan kuitenkin tehtyä, olo ja vaatekaappi ovat kevyempiä. Innostuipa Jukkakin tästä! Väinö katseli ihmeissään kun leväyttelimme vuorotellen vaatekaappiemme sisällöt ympäri asuntoa.
Oli hauska huomata, kuinka pienellä vaivannäöllä sai omista vaatteistaan uusia yhdistelmiä eikä aina tarvinut turvautua siihen tavalliseen ja turvalliseen. Alkoi myös ahdistaa. Minulla oli (ja on yhä, vaikkakin vähemmän) aivan hemmetisti vaatteita. Hyi että. Mutta suunta on tästä vain ylöspäin! Vähemmän ja järkevämmin, kiitos.
Lakon aikana tapahtui kaksi lipsahdusta. Toinen Jukan toimesta: hän osti minulle juoksuhousut. Toinen lipsahdus oli ihan omaa syytä, ostin nimittäin harmaan hameen. Sellaisen mukavan jokapaikanhöylän. Hupaisaa näissä lipsahduksissa on niiden ostopaikka, jokaisen opiskelijan ja koti-isän ja -äidin taivas. Joko arvaat?
L i d l. :D
Luonnollisesti mietin, että mitäs nyt sitten. Pyörittelin päässäni kasvisruokahaastetta, mutta tämänhetkisessä arjessa se vain olisi liian extremeä. Liikuntahaastekaan ei innosta, olen oman juttuni löytänyt ja siinä pysyn. Kevään kuluessa kouluhommat tuovat tullessaan jos jonkinmoista haastetta, joten ajattelin lähteä vähän pehmeämmälle linjalle. Tuolla tunnisteissa on kirjakorneri, ja sen alle ajattelin kerätä kaikki kevään aikana lukemani kirjat. Toivottavasti pienen tekstin kera, mutta ainakin kuvina. Jospa niistä joku saisi itselleen ideaa, ja minä myöhemmin muisteltavaa. Katsotaan kuinka käy!
