Arkiruokailuista

Meille on tärkeää, että arjessa syödään hyvin ja terveellisesti, mutta muistetaan myös herkutella! Paljon kasviksia ja ruokaa säännöllisesti. Vanhemmat päättävät koska syödään ja mitä, Vääppy syö sen mitä jaksaa tai haluaa, mutta kaikkea pitää maistaa. Jos ei maistu, seuraavaan ruoka-aikaan syököön sitten enemmän. Välissä ei pääsääntöisesti turhia napostella.

Huristellaan blenderillä paljon erilaisia smoothieita marjoista ja kasviksista, helpoin tapa saada hyviä ravintoaineita ja laiska kiittää. Peruspohja vihersmoothieen on avocadoa, kiiviä, chia-siemeniä, kylmäpuristettua öljyä, salaatteja tai lehtikaalta, joskus pinaattia ja bansku tai pari ja sekä pätkä tuoretta inkivääriä. Vaihtelevasti sekaan lentää kurkkua, päärynää, omppua, porkkanaa, pähkinöitä tai manteleita... Melkein mitä vain kaapista sattuu löytymään. Marjaisaan versioon laitetaan rahkaakin, banaania, mansikoita, mustikoita, tyrnejä, puolukoita, punaherukoita, vadelmia... Pakastin on vielä onneksi lohdullisen täynnä, vaikka eletään kohta jo helmikuuta. Mansikoitakin on vaikka kuinka! Viime kesänä iskikin oikein poimimisvimma.

Smoothien lisäksi sellaisina väli- , ilta- ja aamupalaruokina syödään kaurapuuroa ja riisipuuroa, karjalanpiirakoita, jonkin verran leipää ja Väinö napostelee täysjyvämuroja hämmentävän hyvällä ruokahalulla niiden makuun nähden :D Hedelmiä ja joskus keittelen marjasoppaa, herkkuhetkinä suklaakiisseliä. Käteviä matkavälipaloja ovat hedelmäsosepussit jotka saa imaistua lennosta, sekä raakapatukat, esimerkiksi Bare Bar. Jukan kanssa iltasyöpötellään aika usein "ruishamppareilla", joissa pihvin virkaa toimittaa paistettu kananmuna. Muuten täytteeksi kasataan salaattia, kurkkua, tomaattia, ehkä Auraa tai Koskenlaskijaa ja mausteeksi ketsuppia, sinappia tai chilimajoneesia. (Kirjoitan ruishamppareista himpun verran katkerana, joogan jälkeen sellainen siinsi mielessäni ja maistui jo suussani, kasvispihvejäkin olisi ollut. Mutta ruisleipä oli l o p p u n u t.)

Lämpimiä ruokia kokkaillaan laidasta laitaan. Avocadopasta pelastaa pahimman nälkäkiukun, Karjalanpaistia haudutellaan hartaudella. Kasvisruokia enenevässä määrin, mutta perheen miesväen tottuminen papuihin ja linsseihin ottaa aikansa. Paljon keittoja: bataattikeittoa, kaikki mitä jääkaapista löytyy -kasvissosekeitto, pinaattikeitto, jauhelihakeitto, purjo-perunasosekeitto, sipulikeitto... Uppoavat kaikille ja satsista riittää useamallekin päivälle. Lohta ja peruna-porkkanamuusia, kasvispihvejä sekä riisiä ja makaroonilaatikkoa. Joskus aikuisille salaattia tai munakasta, Väinölle pakastimesta sitten jotain muuta. Aika perussettiä. Ruokailua rajoittaa ainoastaan poikasen kananmuna-allergia, joka onneksi kohdistuu raakaan kananmunaan, pieniä määriä kypsää sietää kyllä.

Tykätään tehdä itse, ei käytetä valmisruokia juuri lainkaan. Pyritään suunnittelemaan viikon ruokalista etukäteen ja sen pohjalta sitten tehdään kauppalappu. Kaupassa käydään kerran viikossa isosti, täydennetään tarvittaessa. Liputetaan Lidlin puolesta ja iltaisin sännätään karkkiostoksille kulman taakse Siwaan. Rikkonaiset viikot (viikko Seinäjoella, viikonloppu Toholammilla) haastavat, yleensä ostetaan liikaa ruokaa viidelle päivälle. Nyt tällä viikolla osui aika nappiin ja huomenna ennen lähtöä vedellään napaan viimeiset kasvispihvit. Jos jonkinlaisia periaatteita pitäisi listata, ne olisivat varmaankin terveellisyys, raaka-aineiden mahdollisimman lyhyt tuoteseloste (mieluiten ei lainkaan), oikeita asioita eli ei margariinia vaan voita, ei kevyttuotteita ja ennen kaikkea helppous ja nopeus. Viimeisimmät varmasti korostuvat vielä aivan eri tavalla kun alkaa erilainen elämä Väinön hoitohommineen, mutta onneksi rutiini on jo muodostunut.

Saan aivan mielettömiä kiksejä toimivasta arjesta ja esimerkiksi ruokalistan suunnittelusta. Rakastan kirjoittaa kauppalistaan ostettavat asiat siihen järjestykseen, jossa ne kaupassa tulevat vastaan. Iloitsen viimeiseen tippaan käytetyistä raaka-aineista ja mahdollisimman vähäisestä hävikistä.

Mutta kuulkaas,
rakastan myös punaviinia ja pizzaa tuplamozzarellalla. Olutta ja nachopaistosta. Kunnon hampurilaista ja ranskalaisia kebabilla. Hävytöntä kasaa Makuunin irtokarkkeja. Yleensä viikonloppuisin, mutta myös keskellä viikkoa tarpeen vaatiessa. Joskus syödään olkkarissa koko perhe aamupalaa ja katsotaan samalla lastenohjelmia. Joskus mennään retkelle keittiön lattialle syömään välipalaa. Tänään iltapuuroa ei tarjoiltu, vaan sen sijaan lusikoitiin suklaakiisseliä. Ravintolassa Väinö haluaa ranskalaisia "kepputtiin kastaa".

On aika siistiä olla aikuinen. Saada päättää, mitä omassa perheessä syödään, mitä ruokaa ostetaan ja milloin mennään grillille. Joillekin ehkä pieniä ja hullun kuuloisia asioita, mutta minä niiiin nautin.

Suunnittelu on puoli ruokaa, ruoka on hyvää ja syöminen kivaa!