Ääripäät viehättävät. Usein nopea vaihtelu saa aikaan ainakin ajatuksia jos ei muuta. Välillä on sellainen tunne, että nyt minä teen juuri sitä mitä pitääkin, menen sitä kohti mitä haluan ja kaikki sujuu. Näin on tarkoitettu! Vauhti ja into on valtava, niistä aivan juopuu. Sitten yhtäkkiä huomaa raahaavansa petivaatteet sängystä vessan lattialle ja haaveilevansa siitä, että ei olisi syönyt iltapalaksi ruisleipää.
Vanha kunnon oksennustauti, tervetuloa! Olit juuri se, mitä kaipasin.
Nimittäin siellä vessan lattialla pientä kuolemaa tehdessäni ehdin ajatella niin raskausajan mukavia (hmmmm) muistoja kuin tulevaakin. Ja tulin siihen tulokseen, että aina kun tilaisuus tulee, siihen on tartuttava. Tätä viestiä ja varmuutta olen odottanut. En tiedä keneltä, universumilta vaiko saunatontulta, mutta tuskin oksennustaudilta ainakaan. Jokatapauksessa olen kiitollinen, viesti vastaanotettu!
Muutenkin yö yksin omassa ylhäisyydessäni vessan kylmät kaakelit seuranani oli tervetullutta vaihtelua. Oli mukava ehtiä ajattelemaan keskeytyksettä. Päätin suhtautua tulevaan, hieman hulluun, syksyyn sillä tavoin, että hypätään kyytiin ja pidetään kiinni. Ei tässä auta murehtia etukäteen, maalata piruja seinille tai asettaa odotuksia, joiden täyttymisestä ei voi kuuna päivänä olla varma. Kyllähän se on jo nähty, että kaikki tulee kasoina: muutokset, kurjat jutut, kivat jutut... Tästäkin kasasta selvitään, ihan niin kuin oksennustaudistakin.
Joten tulkoon uusi, me olemme valmiina tarttumaan ja sopeutumaan!
PS. Helposti oksennettavien ruokien top3:
- mehukeitot, viili, smoothiet
Vältä ehottomasti:
- ruisleipä tai näkkäri, tuoreet herneet, riisipöperöt (esim. kiinalainen)