Korvien kunto oli tsekattava myös sen takia, että lennän maanantaina Helsinkiin koulutukseen. Aloitan uudessa työssä ja ekat pari päivää on varattu hommaan perehtymiselle. Pitäisikin oikein ajan kanssa kirjoittaa ylös ajatuksia aika vaikeastakin työttömyysajasta, ammatillisesta kriisistä ja kaikesta tähän liittyvästä. En nimittäin mene oman alan töihin, vaan ihan erilaisiin hommiin. Toiveena olisi, että työpäivän jälkeen minulla olisi kotonakin vielä jotain annettavaa. Kesäduunin työpäivien jälkeen näin ei juurikaan koskaan ollut, vaan kotiin saapui kaikkensa antanut raato, joka mietti työjuttuja öisinkin. Tällä hetkellä olen aivan älyttömän innoissani uudesta mahdollisuudesta, uusista haasteista ja uusien asioiden oppimisesta!
Väinön hoitopäivät tietysti nyt jonkin verran pitenevät, mutta onneksi voidaan jatkaa neljän päivän viikoilla, Jukalla on perjantait vapaata. Saapas nähdä, mitä muuttuva arki tuo tullessaan. Olen jo haaveillut kauppakassipalvelusta, tekisi mieli ainakin testata. Kuinka loistava palvelu kiireisille viikoille, säästänee kaikkien hermoja ja erityisesti aikaa.
Olen ostanut ensimmäiset tulppaanit, kissa on katkonut ensimmäiset tulppaanit. Olemme liukastelleet Kokkolan jääteillä, aivan järjetöttömän liukkaat kelit. Sydän kurkussa mietin, että mitä jos Jukka kaatuu uudelleen. Edelleen on kipsi kädessä. Taitaa kevät tulla, ennen kuin mies pääsee pitämään uutta talvitakkiaan. Jukka osti uuden takin, mutta kipsin takia ei ole voinut käyttää sitä kertakaan. Ei nimittäin mahdu kipsikäsi takin hihaan! Olo on keväinen, ja olohuoneessa joulukuusen mentävä aukko. Pitäisiköhän ostaa sen tilalle jukkapalmu?
