perjantai 16. kesäkuuta 2017

Sivun reunaan raapustettuja



Kalenterin loppupuolella on yleensä muutamia tyhjiä sivuja muistiinpanoja tai muita varten. Ehdottomasti lempisivujani! En oikein osaa kirjoittaa päiväkirjaa, ajatus siitä on ihana ja innostava, mutta todellisuudessa jaksan kirjoittaa säännöllisesti ehkä viikon, ja sitten unohdan. Ajatus roikkukoon mukanani, pitäähän sitä haaveita olla.

Samalla kun kuvittelen itseni ahkeraksi päiväkirjankirjoittajaksi, raapustelen satunnaisia huomioita, havaintoja ja lentäviä lauseita niille kalenterin tyhjille sivuille. Pääsyvaatimuksena kalenterin näille sivuille on se, että jokin minussa liikahtaa. Ehkä ajatustenjuoksu alkaa kiihtyä niin, että hengästyttää tai ehkä kurkkuun nousee pala tai sitten jään kynä hampaiden välissä miettimään ylöskirjoitettua pitkäksi toviksi.

Tässä ajankohtaiskatsaus tyhjille sivuille:

"Kirjoittaminen on ajattelemista. Kirjoittamisella ei ole mitään tekemistä itse suorituksen, eli näppäimistön näpyttelyn kanssa. Et voi kirjoittaa, ellet osaa ajatella."

"Hyvä ja paha, kaunis ja ruma, hymy ja julmuus ovat vierekkäin, limittäin, päällekkäin. Monet totuudet ovat totta yhtä aikaa." -Reetta Räty

"Mikään ei voi tulla ulos, jos ihminen ei joskus täyty." - Siri Kolu

- Työssäkäyminen vs. työn tekeminen

- Kuunnella ymmärtääkseen, ei vastatakseen.