Nämä toimivat:
- Pyykinpesu: kaksi kertaa viikossa pesen korit (lähes) tyhjiksi. Viime viikolla en pessyt, suma on purkamatta edelleen ja kaikki sakkaa. Ei vain toimi! Kaksi pyykkipäivää toimii parhaiten määrän, käytetyn ajan ja kuivaustilan ehdoilla. Myös vaatemäärä pysyy maltillisena kun kierto on kuitenkin aika nopeaa ja vaatteet palaavat käyttöön nopealla tahdilla.
- Tiskikonerutiini: joka ilta nukkumaan mennään niin, että koneeseen jää joko puhtaat astiat tai sitten se odottaa aamua tyhjänä. Päivä alkaa joko iisillä koneen tyhjennyksellä tai sitten parhaassa tapauksessa saa alkaa heti latomaan likaisia astioita koneeseen. Sanon, että tämä toimii, mutta ei ihan joka päivä. On päiviä, jolloin tiskiä tulee enemmän ja päiviä, jolloin laiskottaa kauheasti. Seurauksena tiskikaaos. Meillä on keittiössä vain yksi aika pieni ja muodoltaan pyöreä tiskiallas ja se kyllä täyttyy hyvin nopeasti.
- Toimistopäivä: kerran viikossa on niin sanottu toimistopäivä. Silloin siivoan sähköpostit, maksan laskut ja hoidan tylsät "paperihommat" liittyen vaikka hoito- tai Kela-asioihin. Kun postista tulee laskuja, ne avataan ja niputetaan tärkeiden papereiden laatikkoon. Kerran viikossa tuo laatikko sitten käydään läpi ja siirrellään sieltä paperit paikoilleen. Pieneltä kuulostava asia, mutta suuri helpotus kun epämääräinen paperimoska ei ajele sivupöydältä toiselle.
- Iltasatu: olen ylpeä ja kiitollinen siitä, että Väinöllä on ajatuksissa ihan selkeä iltasatu-käsite. Kirjojen tuominen lapseni elämään on aika iso ja tärkeä toive sekä tavoite minulle äitinä.
- Kolme hoidettavaa asiaa päivässä -rutiini pahojen päivien varalle: tiedättekö ne päivät, jolloin mistään ei tule mitään? Mikään ei vain kertakaikkisesti onnistu, ajatukset harhailevat, olo on saamaton ja ärsyttää oma vatulointi. Näinä päivinä valitsen kolme tärkeää asiaa, jotka aion hoitaa. Ne voisivat olla vaikka imurointi, iltaruoan laittaminen ja saunassa käyminen. Yksi asioista on oltava joku kiva tai ihana! Sellainen, josta tulee hyvä mieli. Opiskeluiden suhteen asiat olisivat voineet olla vaikkapa kansion papereiden läpikäyminen, tenttiin lukua sadan sivun verran ja viimeisenä kanttiinikahvit ja tuore pulla. Pelkästään jo se, että saa viivata jonkun asian yli tehtävälistaltaan oli lista sitten kuinka lyhyt tahansa ja tehtävät kuinka pieniä tahansa, kasvattaa pystyvyyden ja onnistumisen tuntemuksia. Tulee tunne siitä, että homma on edes vähän hallinnassa. Näin seuraava päivä on luultavasti helpompi ja tehokkaampi!
- Iltasiivous: joka ilta, hemmetti vie vaikka viimeisillä voimilla, Väinön mentyä nukkumaan kasaamme lelut, laitamme kirjat hyllyyn, pöyhimme sohvatyynt ja muutenkin pikafiksaamme kodin yhteensopivaksi rentoutumsta kaipaavan mielen kanssa. Takakireää, kontrollifriikkeyttä tai mitälie, mutta sotkuisessa kodissa en pysty, kykene, mitenkään voi mielelläni lepää. Onneksi Jukka on samaa maata! Aamullakin on paljon ihanampi herätä, kun ei ensimmäiseksi joudu kiroilemaan jalkapohjan alle jäänyttä Rollea.
- Ruokahuolto: Lista syötävistä ruokalajeista, lista tarvittavista aineksista ja kerran viikossa kauppaan. Jes!
Nämä eivät todellakaan toimi
- Jalkapohjien rasvaus: höylään kroppaani litroittain rasvaa. Olen atoopikko, elän rasvojen kanssa. Suihkun jälkeen muutun rusinaksi ilman. Mutta jalkapohjat! En ymmärrä, mikä tässä on niin käsittämättömän vaikeaa. Jos kykyenee levittämään useita kerroksia muualle kroppaan päivän aikana useastikin, miksi jalkapohjat tuntuvat olevan saavuttamattomissa?
- Vaatteiden sijoituspaikka käytön jälkeen ei missään nimessä ole tietokonetuoli -ongelma: perheessämme elää läjä-käsite. Se tarkoittaa niitä vaatteita, jotka eivät ole puhtaina kaapissa, eivätkä likaisina pyykkikorissa. Eivätkä myöskään juuri näille vaatteiden sijoituspaikkojen väliinputoajille ostetussa ovinaulakossa, vaan tietokonetuolilla, sängyn päällä tai kotoisasti ihan vain lattialla. Arvaatteko tämän talouden läjä-mestarin? Jep, se olen minä.
- Joogamaton rullaaminen: k ä s i t t ä m ä t t ö m ä n ja ylitsepääsemättömän vaikea askare suoritettavaksi heti joogan jälkeen. Tai myöhemmin. Tai koskaan.
- Purnukat, putelit ja meikit: juuri koskaan ei mikään tähän tuoteryhmään kuuluvista tuotteista palaa automaattisesti takaisin paikalleen heti käytön jälkeen. Laitan ne sitten yhdessä läjässä jossakin vaiheessa päivää, mutta välittömästi - ehei.
Haluaisin opetella
- Päänsisäinen puhe: joskus olen maininnutkin, että olen pahimman luokan pelkuri. Kauhuskenaariot piirtyvät mieleeni ilman ongelmia. Pikkuhiljaa olen alkanut tökkimään päänsisäistä pelkuria toiseen suuntaan, sellaiseen, joka puhuu vahvasta, rohkeasta ja itsevarmasta naisesta. Sellaisesta, joka kyllä osaa ja pystyy, ja ongelmien sattuessa kohdalle voi niistä selvitäkin.
- Siivousrutiini: muuton jäljiltä tämä on edelleen hieman kateissa. On ollut repaleisia viikonloppuja, keskellä viikkoa reissaamisia sun muuta. Näiden tekosyiden ja yhden kipsikäden lisäksi voin kyllä myöntää, että ei vain kauheasti ole kiinnostanut tai innostanut. 116 neliömetriä on enemmän kuin 72, jos ette tienneet. Siivotaan kyllä, mutta ponnistellen. Kaipaan tähän itsestäänselvyyksiä, rutiineja, automaattista toimintaa ja sovittuja työnjakoja.
+ kaikki Nämä eivät todellakaan toimi -kohdassa luetellut asiat
