tiistai 19. kesäkuuta 2018
Haaveile omia haaveitasi
Välillä on kovin vaikeaa erottaa, mikä toive ja ajatus on itsestä lähtöisin ja mikä taas ei. Ympärillä on koko ajan niin paljon kaikkea, some tuo verkkokalvoille jatkuvasti uusia juttuja. Juttuja, joita pitäisi haluta, omistaa, tehdä tai jopa syödä!
Kuinka helppoa onkaan uppoutua jonkun toisen maailmaan kuvien tai tekstien kautta, lukea aikakauslehden palstalta ja ajatella, että minäkin.
Paljon vaikeampaa on miettiä rauhassa ja itseään kuunnellen, vaivaa nähden, että mitäs minä. Mitä minä toivon, mistä minä haaveilen. Mikä tekee minut aidosti onnelliseksi? Mitä pelkään, mitä en halua ja miten erotan nämä kaksi toisistaan?
Tässä matkan varrella olen oppinut, että kukaan muu ei kuule toiveitasi, unelmiasi, haaveitasi tai tarpeitasi kuin sinä itse, jos niitä ei sano ääneen. On aivan turhaa ja typerää, epäreiluakin, odottaa, että esimerkiksi kumppani tekee sinut onnelliseksi täyttämällä salaiset kaipauksen kohteesi. Ei hän tee, true story! Se vaiva on nähtävä itse.
On vähän hankalaakin ehkä alkaa miettiä, että mistä ihan oikeasti tykkää, mitä toivoo, mitä mieluiten tekee. Takaraivossa saattaa kolkutella vaikka minkälaisia ääniä, vaativia ja ilkeitäkin. Näiden äänien vaimentaminen, itsensä äärelle asettuminen ja asiaan vakavasti suhtautuminen ovat tie eteenpäin, uskon.
Minä olen oppinut, että oikeasti pidän rauhasta ja hiljaisuudesta. Kirjasta ja konjakista. Että stressaan kalenterimerkintää pahimmassa tapauksessa kuukausia etukäteen. Olen ymmärtänyt, että vierelleen kannattaa valita sellaisia, jotka nostavat, jotka antavat rohkeutta ja joiden seurassa voin olla juuri tämä, välillä pelokaskin, mutta usein syvällisesti asioihin kaksin käsin tarttuva huolehtija.
Olen oppinut, että jos en koskaan anna kenenkään nähdä, että en ole läheskään kokonainen, en voi olettaa, että saisin tukea huonolla hetkellä, olkapäätä nojatakseni tai kättä käteeni kulkemaan välillä kivikkoista, karuakin polkua. Haaveilen siitä, että olisin useammin muutakin kuin reipas. Ja että uskaltaisin sanoa myös onnen ääneen, sekin kun on jaettuna paljon parempaa.