Oma kesälistani

❤ Tee aarrekartta
❤ Käy joogassa tuossa naapurissa
❤  Käy lenkillä kuuntelemassa kirjaa
❤ Käy yksin terassilla lukemassa kirjaa
❤  Käy vihdoin yksin elokuvissa
❤  Pidä uudelle terassille juhlat
❤ Käy kirpputorilla
❤ Käy iltatorilla
❤ Palauta keskiviikon hemmottelut takaisin ohjelmaan
❤ Osta viiniä varastoon
❤ Osta tuoreita marjoja ja herneitä ihan niin monesti kuin haluat
❤ Nauti perille pääsyn tunteesta kesän ajan, ansaitusti. 

15 minuuttia

En ole kovin hyvä aamuihminen.
Silloin sujuu, jos herään ilman kelloa tai ennen ketään muuta, jos ei tarvitse heti puhua kenellekään eikä kiirehtiä. Aika harvinaista siis. Tietysti olen opetellut käyttäytymään ihmisen lailla, mutta välillä se tekee tiukkaa. Jukka tämän tietää ja välillä saankin ihanimman lahjan, mitä toivoa saattaa: 15 minuuttia, viisitoista omaa minuuttia.

Suunnilleen sen verran kestää, kun hän ja Väinö tekevät aamupesut, katsovat vaatteet valmiiksi ja valuvat alakertaan aloittelemaan aamuhommia. Sen ajan minä tuijotan seinään ja yritän herätä tähän päivään. Joskus kirjoittelen aamusivuja, tajunnanvirtaa vailla mitään päämäärää. Joskus lakkaan kynnet. Joskus (nykyään aika ihanan usein) käy niin, että saan kahvikupin sänkyyn tarjoiltuna.

Hengitän syvään ja olen paljon valmiimpi uuteen päivään. Enemmän akut täynnä. Enemmän kärsivällinen, enemmän lempeä, jotenkin kepeämpikin.

Äidit ja isit, tuhlatkaa näitä vartteja! Jaelkaa niitä pitkin päivää. Sanokaa, että me menemme jo edeltä, antakaa toisen valmistautua rauhassa. Sanokaa, että mene sinä hetkeksi elpymään, me katamme pöydän. Kysykää, haluaako toinen tehdä jotain omaa ja itsekseen. Tarjotkaa, ehdottakaa, antakaa. Lupaan, että se parantaa elämän ja parisuhteen laatua.

On nimittäin aivan eri asia joutua aina pyytämään kuin saada lahjana, sen olemme kantapään kautta oppineet.

Elämää helpottavia asioita

Be a PINAPPLE: stand tall. Wear a crown, and be sweet on the inside.

1. Osta vaatteita, joita ei tarvitse silittää. Jos luistat tästä, kuivaa rypistyvät vaatteet henkarilla, hyvässä lykyssä se riittää, eikä typerää silitysrautaa tarvita.
2. Tee isoja satseja ruokaa ja pakasta osa. Laiskoina tai kiireisinä päivinä maailma tuntuu pelastuvan kun pakastimessa on ruoka mikromatkan päässä.
3. Pidä puhelimessa listaa ostettavista asioista, niistä sellaisista, jotka muuten unohtuvat: patterit, hammastahna, pakasterasioita...
4. Suunnittele viikon ruokalista etukäteen ja tee ostoslista sen pohjalta. Vapauttaa paljon aikaa ja energiaa, kauppareissuja on vähemmän ja loputon pähkäily päivän ruoasta jää pois.
5. Etikka, tuo siivousaineiden kiistaton kingi. Kiillottaa peilit, ikkunat ja hanat. Huuhteluaineena saa pinttyneimmätkin treenivaatteet tuoksuttomiksi.
6. Tee suihkepulloon sekoitus käsitiskiaineesta ja vedestä, sitä suihkuttelemalla on helppo putsata keittiön pinnat.
7. Kerää viikon aikana kaikki tärkeät paperit yhteen laatikkoon ja päätä yksi toimistopäivä, vaikkapa perjantai, jolloin käyt ne kaikki kerralla läpi. Maksat laskut, siirrät tärkeät paperit niille kuuluville paikoille ja heität pois tarpeettomat. Toimistopäivänä siivoa myös sähköposti ja tsekkaa kalenteriin tärkeät jutut tulevan viikon varalle.
8. Käytä jääkaapin jämät pizzaan, suolaiseen piirakkaan tai munakkaaseen. Munakkaan voi kypsentää myös uunissa, ei tarvi seistä hellan ääressä. Keittojen tai muusien lopuista tulee ihania rieskoja tai sämppäreitä.
9. Järjestä asiat käyttötarkoituksen mukaan lajin sijasta.
10. Leivo suklaahippukeksejä tai Wilhelmiinoja ja pakasta osa taikinasta, akuuttiin keksinhimoon löytyy lääke nopeasti.
11. Ennen kuin lakkaat kynnet, rasvaa kynsinauhat vaikkapa vaseliinilla. Ohihuitaisut eivät tartu kiinni nahkaan, vaan lähtevät pyyhkäisemällä pois.
+ Maailman nopein ja helpoin siivous: sammuta valot ja sytytä kynttilät.

Vähän iisimpää tiistaita!

Lihaton lokakuu

Kulman kasvishampurilainen oli kymppi!

Monen muun tapaan aloitimme lihattoman lokakuun. Kovin paljon arkiruokailumme ei muutu, lähinnä jää ostamatta ne satunnaiset jauheliha- ja meetwurstipaketit. Makkaranpaistoreissuillekin on etsittävä vaihtoehtoisia käristettäviä tai muuta evästä, mutta eipäs se mitään, etsitään vaan! Ajattelin tämän kuukauden aikana jaella keittiössä syntyneitä pöperöitä tännekin asti. Kuvia en lupaa, mutta jonkinlaisia reseptejä, vaikkakin varmaan aika summittaisia. :D Yritän myös kiinnittää erityistä huomiota hävikkiin ja olemassaolevien ainesten hyödyntämiseen. Kuiva-ainekaappi olisi taas perusteellista tyhjennystä vailla, ja pakastimenkin uumeniin on pesiytynyt jos jonkinmoista rasiaa ja pussukkaa. Väinö toki syö hoidossa juuri sitä ruokaa mitä tarjolla on, mutta Jukka aikoi valita koululounaaksi kasvisvaihtoehdon.

Ehkä eniten lihaton lokakuu vaikuttaa ulkona syömiseen. Joskus valitsemme kasvisruokavaihtoehdon, mutta useammin kyllä jonkun lihaa sisältävän. Kuvassa näkyy kuun ensimmäisenä päivänä syöty treffiruoka: Kulman kreikkalaistyyppinen kasvishamppari. Oli kyllä hyvää! Bataattiranskalaiset olivat täydellisiä. Juttelimme, että pitää joku päivä tehdä niitä itse rasvakeittimellä, kerta sellainen on. Uunissakin tulee hyviä, mutta ei kovin rapeita, vaikka ranut kuinka huuhtelisi tärkkelykset vedellä ja kuivaisi huolellisesti, pyörittelisi maissijauhoissa... Ranskalaisen pitää rapsahtaa!

Toivottavasti tämän kuukauden aikana löytyisi uusia luottoreseptejä, samalla reseptillä tehdyissä kasvispihveissä ei ole mitään vikaa, mutta vaihtelu kieltämättä virkistäisi. Kurpitsa on nyt sesongissa, joten siitä ainakin on jotain kehiteltävä. Sienet kiinnostavat myös! Nyhtökaura on jo tuttu juttu, mutta Härkis on vielä testaamatta, toivottavasti sattuisi silmään kaupan hyllyltä niin saisi testiin senkin.

Tämä ei ole maksettu mainos

Kävin kauppareissun Lidlissä koulun jälkeen, lista oli pitkä ja kasseja kolme. Kassalla loppusumma 50€ kieppeillä, kasseissa viikon ruoat. Kepein askelin ja hyvillä mielin kipittelin autolle. Loppusumma olisi ollut vielä pienempi, jos en olisi langennut Puhdistamon viherjauheeseen, sillä niitäkin saa nyt Lidlistä! 

Mitä me sitten sieltä ostelemme? Entä onko jotain, mitä täytyy hakea muualta?

Ostamme ehdottomasti eniten hevi-osaston tuotteita. Salaattien valikoima, hinta ja laatu ovat mielestäni oikein loistavat, ei tarvitse lähteä kotiin pelkän jääsalaattipussin kanssa. Hedelmät ja vihannekset ovat muihin kauppohin verrattuna kaikista halvimpia, mutta myös todella laadukkaita. Tuoretta, luomulaatuista inkivääriä, avocadoja, parsakaalta, bataattia, limeä.. Mitä vain! Arkea helpottavien asioiden fanina tunnustan myös nauttivani suuresti siitä, että tuotteita ei tarvitse itse punnista.

Kärryihin lastataan myös lohta, rotukarjan naudanjauhelihaa, raejuustoa, parmesaania, täysjyväspaghettia, puuroriisiä, kaurahiutaleita, kahvia, etikkaa (huuhteluaineeksi), talous- ja vessapaperia, pähkinöitä, ruokokidesokeria, kissanruokaa, vaippoja ja raakapatukoita välipalaksi..  Joskus myös herkkuja paistopisteeltä tai muuta extraa: vaniljatankoja tai kondensoitua maitoa leivontaan. Urheiluvaatteitakin, ne on hyviksi todettu ja testattu! 

Muualta haemme sitten esimerkiksi linssejä, kikherneitä, rahkojen aateliin kuuluvaa Fit-rahkaa ja Koskenlaskijaa. Pienet täydennykset saatetaan kipaista Jukka kipaisee lähisiwasta, mutta välillä haetaan kaikki ruokaviikon tavarat isommasta marketista ja poikkeuksetta tällaisten reissujen jälkeen todetaan, että olisi kannattanut käydä Lidlissä. :D Meidän ostoskorin sisällöllä hintaero on oikeasti tuntuva. Tasaisin väliajoin täydennellään noita ei Lidlistä saatavia -asioita enemmän kerralla, jonka jälkeen voi taas käyttää vain yhtä kauppaa. 

Niin että menkää Lidliin.

Juotava aurinko

Meillä huristellaan blenderillä smoothieta päivittäin. Ruokaan usein hieman epäluuloisesti suhtautuva lapsukainen kulauttelee hyvällä ruokahalulla alas niin vihersmoothiet kuin vähän marjaisammatkin versiot. Tämä on asia, josta olen kovin iloinen! Nimittäin normaalissa muodossa kasviksista kelpaa tällä hetkellä vain ja ainoastaan kurkku. :D Onneksi kasvikset ja marjat voi myös juoda pillillä.

Aurinkosmoothie

ananasta

banaani
kourallinen manteleita
kourallinen cashew-pähkinöitä
1,5-2cm pätkä inkivääriä
2-3 appelsiinia
purkki maitorahkaa
2rkl chian siemeniä

vettä tarpeen mukaan

Joulukalenterin 19. luukku

Treffi-illat

Kyllästyimme siihen, että treffien järjestäminen vaati aikaa ja vaivaa, yleensä myös jonkun toisen vaivaa kuin vain meidän. Kaikki alkoi Syke-sarjasta, silloin meillä oli aina kerran viikossa "syketreffit", jolloin katsoimme illan jakson ja söimme jotain hyvää. Vuoroviikoin kokkailimme ja suunnittelimme naposteltavat. Joskus myös suunnittelimme illaksi aktiviteetin, erä Afrikan tähteä tai joogaa, syvävenyttelyä tai Älypää-mittelö. Suunnittelu on kivaa, järjestäminen on kivaa ja itse treffit olivat useimmiten onnistuneita. Nyt tapa on jäänyt reissaamisen jalkoihin, säännöllisyyttä saa hakemalla hakea tästä elämäntilanteesta. Mutta me lupaamme parantaa tapamme! Koittakaahan tekin. 

Ps. Ruokaa ei kannata laittaa uuniin ennen kuin lapsi on varmasti nukahtanut. Toki kylmänäkin maistuu ;)

Suolainen piirakka antaa kodin jääkaappiin unohtuneille

Tässä paikassa tunnustan olevani surkea kuvien käyttäjä täällä blogissa. Näitä Instagramissakin nähtyjä räpsyjä vain, muuhun ei energia tai innostus riitä. Tunnustan myös olevani neuroottinen, mitä tulee ruoka-aineiden pois heittämiseen. En halua heittää roskiin mitään. Nyt tuskani on hieman helpottanut, kun saimme vihdoin bioroskiksen tuonne roskakatokseen. Mutta silti. Mieluiten syömme kaiken minkä ostamme, sillä kalleinta ruokaa on tietysti se roskiin menevä. 

Aina ennen pidempää kotoa poistumista yritän täydellä tohinalla tyhjentää jääkaappia. Jos tyhjentämiseen ei jää aikaa, pakkaan reissun aikana varmasti pilaantuvat mukaan. Ja koska pääasiassa reissumme suuntautuvat mummoloihin, kiikutan tomaatit, salaatit ja avatut Bonnet sinne syötäviksi. Myös pakastin on kovassa käytössä. Esimerkiksi kasvissosekeittoa keitetään aina varta vasten pakastimeen asti, tämä konsti on pelastanut monta nälkäkiukkua!

Lauantaina lähdemme loppuvuodeksi tietystikin mummolaan. Ruokakaapit huutavat tyhjyyttään ja minä hihkun innosta. Äitini kysyi puhelimessa, että eikö edes jotain säilykepurkkia ole, vastasin onnellisena, että vain paketti kikherneitä. Jokaisella täytyy olla omat huvinsa, eikös vain? Jääkaapin jämistä syntyi tällä keraa todella hyvä suolainen piirakka. Odotukset eivät olleet korkealla, joten ne oli helppo ylittää. Mutta silti, ihan superhyvää!

Lohi-lehtikaalipiirakka

Pohja:

1,5dl kaurahiutaleita
1,5dl tattarijauhoja
n. 70g voita
2-3rkl kylmää vettä

Täyte:

n. 2dl savulohta
lehtikaalta
puolikas paprika
0,5-1dl parmesaania raasteena

purkki smetanaa
basilika-rucola -tuorejuustotäytettä (käytä tilalla
esimerkiksi purkki yrttimaustettua ruokakermaa)

2 kananmunaa
chilitahnaa

hunajaa
suola & pippuri

Tee näin: Nypi voi kuivien aineiden joukkoon, lisää vesi ja tee taikinasta pallo. Laita kelmun alla jääkaappiin täytteen valmistuksen ajaksi. Lorauta pannulle öljyä tai sulata nokare voita, kuullota paprikaa ja lehtikaalta hetken aikaa. Anna paprikan ja lehtikaalen pehmetä, sitten lisää myös lohi, chili ja hunaja pannulle. Sekoita kulhossa kananmunat, parmesaani, smetana ja tuorejuustotäyte, mausta pippurilla ja tarvittaessa suolalla. 

Ota taikina pohjaa varten jääkaapista, painele se leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan. Kippaa pannulta lohi-lehtikaali-paprikaseos pohjan päälle ja lopuksi kaada päälle kananmunaseos. Paista 200 asteessa n. 20-30 minuuttia.

Entä jos miettisitkin, että mitä asialle voi tehdä?

En tiedä, miksi viime aikoina olen kiinnittänyt huomiota valittamiseen. Ehkä se oli marraskuun pimeydestä johtuva, ohimenevä aalto? Pohdin, että pimensiköhän tuo harmaus myös sen näyn, että hyvin usein asioille voi tehdä jotain, ihan itse.

Hämmentävävin havainto on kuitenkin ollut se, että kaikki ihmiset eivät tunnu haluavan eroon olemassaolevasta ongelmastaan, siitä samasta, josta kuitenkin ovat halukkaita valittamaan. He eivät ole valmiita miettimään ratkaisua, vaan jäävät tuleen makaamaan. Päivittely, valittaminen ja alistuminen sujuvat helpommin kuin ratkaisun miettiminen ja toimeen tarttuminen. Onko suurin kynnys ryhtymisesssä, ongelman ratkaisun aloittamisessa? Vai siinä, että oman elämän ohjaksiin tarttuminen on haasteellista, tuntematonta ja pelottavaa? Kenties voimavarat puuttuvat? Valitusvirsi vailla ajatustakaan ongelmaan puuttumisesta on raskasta kuultavaa, ja varmasti raskasta laulettavaakin. Siitä ei hyödy kukaan, päinvastoin.

Voisin väittää, että negatiivinen ajattelu ja sitä seuraava toiminta syövät valtavasti energiaa. Toimeen tarttuminen puolestaan voi olla sysäys positiivisen vireen synnylle, tunteelle siitä, että pystyy ja oikeasti vaikuttaa elämäänsä. Että on merkityksellinen tekijä omassa elämässään sen sijaan, että näkisi itsensä olosuhteiden riepoteltavana reppanana.

Tunnista ongelma ja sen vaikutukset, mutta murehtimisen ja päivittelyn sijaan ryhdy pohtimaan, että mitä asialle voi tehdä. Taustat on hyvä tiedostaa, mutta syiden syväanalyysi ja menneisyyteen takertuminen ei ole tarkoituksenmukaista. Katse tulevaisuuteen, voimavarat käyttöön ja tuulta päin! 

Ne asiat, joihin huomio kiinnittyy, lisääntyvät. 

kuva

Joulukalenterin 3. luukku

Pitkien ripsien salaisuus:

vaihda silmämeikkiputsari luomulaatuiseen kylmäpuristettuun kookosöljyyn. Tällä lähtee vedenkestävätkin maalit!

Pyykinpesun uudet aineet

Kahden atoopikon perheessä pyykinpesu on ehkä vähän keskivertoa monimutkaisempaa. Ei hajusteita, ei huuhteluainetta edes tuoksuttomana, ja välillä aikamoista arpomista syy-seuraussuhteiden kanssa: oliko ihon räjähdys seurausta pyykinpesuaineen vaihdosta vaiko jostain muusta?

Taisinkin joskus mainita, että tarkoituksena on korvata kosmetiikka ja muut kodin törpöt ja tärpätit luonnollisemmilla vaihtoehdoilla sitä mukaan kun entiset loppuvat. Pyykinpesun kanssa asia vaati hieman enemmän selvittelyä mitä normaalisti riittänyt tavallista pidempi vierailu Prisman siivousainehyllyllä. Selvittely kuitenkin kannatti!

Meillä pestään pyykki Marseille-saippualla. 

Marseille-saippua on kasvipohjaista ja biohajoavaa. Sopii myös villalle ja silkille, vauvan vaatteillekin erihyvä. Hajusteeton, väri- ja säilöntäaineeton. Kuulostaa minun korviini todella hyvältä. Huuhteluaineen paikan on jo pitkään vienyt etikka. Siis se kaupan halvin ja suurin pullo, jonka haju saa nenän kuin nenän nyrpistymään. Mutta ruokalusikallinen tai kaksi huuhteluainelokerossa tekee pyykistä vähemmän sähköisen, poistaa kalkkikertymiä pyykinpesukoneesta sekä vie mennessään kaikki epämiellyttävät hajut. Tiedätte ne treenivaatteet, jotka ovat olleet käytössä iäisyyden? Etikan jälkeen jäljellä on vain puhtaan pyykin tuoksu.

Marseille-saippuan käyttö pyykinpesuaineen tilalta arvelutti, mutta löysin onneksi hyvät ohjeet. Netissä myydään valmiitakin lastuja juuri pyykinpesutarkoitukseen, mutta itse ratkaisin asian ostamalla palan saippuaa (hinta taisi olla 1,40€) ja raastamalla sen karkeaksi raasteeksi. Ruokalusikallinen saippuaraastetta tai -lastuja liotetaan desiin lämmintä vettä (seos kannattaa tehdä valmiiksi pesupalloon) ja pyykinpesuaine on valmis!

Ja aivan totta, puhdasta on tullut. Bataattikin lähti Väinön paidasta kerrasta, kesällä oranssitahraiset paidat ottivat aurinkokylpyjä ulkona, jotta tahrat häipyisivät.

Tässä muutama linkkivinkki vielä aiheeseen liittyen:
http://arjentimantteja.blogspot.fi/2015/04/lisaa-luonnollisia-tuulia-pyykinpesuun.html
 http://fashionbeautyforum.com/pyykinpesua-ranskalaisittain/
 http://www.kaaostajakukkamekkoja.com/2015/07/diy-luonnollisempi-pyykinpesuaine.html

Joogasta

Mun sisko teki tälle blogin ulkoasulle ihmeitä! Hän on niiin taitava. Vähän parempi tämä näkymä kuin se ylisuuri kuva tuossa bannerissa. Kiitos vielä!

Tulin juuri joogasta. Ensimmäistä kertaa tyhjeni pää oikein huolella. Ei yksikään ajatus jauhanut turhaa, vaan mieli liikkui liikkeissä ja niiden herättämissä tuntemuksissa. Rakastan joogan lempeyttä. Kaikki siinä ja siellä on lempeää. Valaistus, lämpimät ja pehmeät vaatteet, ohjaajan ääni (Avara luonto -materiaalia)...

Joogan ajan maailman rajat ovat siinä omalla joogamatolla.

Tänään ohjauksen lomassa meidän ohjaaja kertoi, että joogassa periaatteena on väkivallattomuus. Kun oppii olemaan väkivallaton omaa itseään ja kehoaan kohtaan, on helpompi olla sitä myös kanssaihmisille. Kuulemma vaiheittaisuus ja asteittaisuus ovat polkuja tähän väkivallattomuuden tilaan. Pikkuhiljaa, askel askeleelta ja kehoaan kuunnellen. Hän myös mainitsi ihmisen usein olevan itsensä suurin kriitikko ja piiskuri. Hyväksyntä ja lempeys, ystävällisyys ja hyväntahtoisuus. Niitä voi olla vaikea tarjota muille, jos niitä ei tarjoa itselleenkään.

kuva

Pitääkö lepo ansaita?

"Mä laitan tästä nämä pyykit kuivumaan, tyhjennän tiskikoneen ja sitten voin lukea ton kirjan loppuun.."

"En ehdi vielä nukkumaan, täytyy kirjoittaa tämä tehtävä loppuun koska pian on jo palautuspäivä."

"Pakko mun on mennä sinne tunnille, muuten en voi saada enää hyvää arvosanaa. Kyllä tämä olo särkylääkkeellä helpottaa!"

"Suoriuduin niin huonosti, nyt ei auta
muu kuin tehdä hommia kahta kauheammin."

Kuinka moni tunnustaa?

Oman hyvinvoinnin asettaminen etusijalle on kovin vaikeaa, sillä tiedostamattomia tapoja, ajatusmalleja ja kaavoja omalle toiminnalle on vaikka millä mitalla. Oma sisäinen ääni saattaa olla se kaikista ankarin piiskuri, joka ei anna yhtään armoa. Kuinka nurinkurista! Kyllä, ihmisen tulisi olla ihminen ihmiselle, mutta myös itsellensä.

Ajatuksissa saattaa elää sitkeästi käsitys siitä, että lepo pitää ansaita tai että tarvitsemme joltakulta toiselta lupaa lepoon ja itsestämme huolehtimiseen. Minä huomaan edelleen selitteleväni syitä sille, miksi en aio laittaa tiskejä tai imuroida sillä aikaa kun Jukka ja Väinö lähtevät puistoon, vaan suunnittelen ottavani päikkärit.

Päiväuniaika: Jukka keikkuu ulapalla, minä keikuin riippumatossa kirja kaverina. 

Oman olon kuuntelu on kovin tärkeää, mutta se ei tule itsestään. On nin helppo painaa täysillä eteenpäin, ottaa kuppi kahvia väsymykseen, särkylääkettä päänsärkyyn ja närästykseen muutama Rennie. Kuuntelu vaatii pysähtymistä itsensä äärelle. Aikaa ajatella ja tunnustella omaa mieltä ja kehoa.

Mikä minulle on hyväksi?
Mitä minä tarvitsen juuri nyt?
Ja ennen kaikkea,
 kuka on vastuussa siitä, kuinka minä voin?

Edit: Höpsöt välit kappaleiden välissä korjattu. Ei vissiin kannata puhelimella näpytellä!

aamun ajatus

Kannatti nukkua kymmenen tuntia. Maailma näyttää aika paljon erilaiselta eikä sadekaan haittaa. Virkistää ainoastaan, mielen tahmeuskin on muisto vain.
Tulin kouluun tunnin liian aikaisin, mutta on ihanaa istua käytävän lattialla ja kuunnella satunnaisia askelten ääniä portaissa. Kukaan ei vaadi mitään, eikä vielä tarvi mitään antaakaan.
Kuinka helposti sitä unohtaakin ottaa itselleen sen minkä oikeasti tarvii ja antaa muille vain sen verran mikä on riittävästi?

Värittäminen vähentää stressiä

Värittäminen vähentää stressiä, sillä värittäessämme keskitymme ainoastaan värittämiseen ja näin ollen muut asiat unohtuat.

Valitsemme usein värit tunteitamme mukaillen, jolloin värittäminen toimii yhteytenä tunteisiimme.

Värittäminen antaa hetken itselle.

Värittäminen palauttaa meidät takaisin vähiten stressaavaan aikaan, lapsuuteen.

Värittäminen parantaa mielikuvitusta.

Hienomotoriikkaa, aisteja ja luovuutta ohjailevat aivoalueet aktivoituvat.

lähde: Hidasta Elämää

Ihmiskoe nro 1.

Aloitin tänään ihmiskokeen. Alumiini kainalossa on tähän mennessä epämääräisesti ahdistanut, mutta tuon ahdistuksen on voinut vaimentaa ja tukkia jonnekin taka-alalle. Vaihtoehtoja luottodödön tilalle olen selaillut törppö tolkulla, mutta jotenkin koko homma on tuntunut vaivalloiselta. 

Lupaus ostaa loppuneen kosmetiikan tilalle vain luonnonmukaista on onnistunut ihan hyvin, mutta deodorantin kohdalla olen aina fuskannut.

Onneksi Vesa Keskinen pelasti, ja kyläkauppa tarjosi ratkaisun ihan nenän eteen. (Se kosmetiikkaosasto on muuten kovin petollinen, eurolla tuollainen, kahdella kolme noita ja tuokin vain neljäysiviis!) Hyllyllä keikkui Aloe Vera Kristallideodorantti Roll-On 50ml. Kuvankaltainen. Hina neljän euron kieppeillä. En miettinyt kahta kertaa, vaan päätin että tästä se seikkailu alkaa!

Pääsimme kotiin, Väinö unille ja naps - sauna päälle.

Nyt istun tässä sohvalla myhäillen uutta dödöä kainaloissa. Katsotaan miten naisen käy.